sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Half a heart ~ 10

Celionin näkökulma:
Istuimme kaikki pöydän ääressä, Paulilla yritti saada Niallia kiinni. Hän oli soittanut luultavasti jo viisi kertaa, kunnes luovutti. Kaikki yritimme miettiä minne Niall olisi mennyt. Liam ehdotti, että menisimme etsimään jotain johtolankoja Niallin huoneesta. Minä lähdin muiden mukana yläkertaan Niallin huoneeseen.

 Avasimme huoneen oven ja huomasimme, että Niall oli pedannut petinsä ja kaikki oli siistiä, jotain hämärää tässä oli, koska Niall ei ollut siisteimmästä päästä. Itse istahdin työpöydän edessä olevalle tuolille ja pyörein miettien: Mihin Niall olisi lähtenyt ja miksi? Pojat tutkivat vaatekaappista ja sänkyjen alta. Itse ajattelin tutkia työpöydän laatikot. Ensimmäisessä laatikossa oli vain hänen mustat raybanit ja muutamia lehtiä. Toisessa oli pieni lehtiö. Avasin sen ja ensimmäisenä näin vain tuttuja kappaleiden sanoja: Up all night, Kiss you, Little things. Hetken selaamisen jälkeen silmiini iski jokin otsikko, se olisi uusi kappale: Half a heart. Päätin jättää vihkon lipaston laatikkoon. Käyn joskus lukemassa sanat, otsikko oli kiehtova.

"Löytyykö mitään?" Liam kysyi, ja hymyili leveästi. "Ei mitään erikoista. Entä te?" kysyin, ja Liam puristi päätään. "Vain puhelin, ei muuta". "Puhelinko?" kysyin hymyillen, ja Liam ojensi Niallin Iphone5:sen minulle. Avasin kännykän vaivatta, koodi oli vieläkin sama. "Tutkitaanko puhelut tai viestit?" kysyin ja katseeni kiersi jokaisen kohtaalla. "Kato vaikka puhelut eka", Paul sanoi ja aloin selaamaan kenelle hän on soittanut.

 "Täällä on jokin herra Phan, tiedättekö kuka hän on?" kysyin ja Paul nyökkäsi: "Poikien yhteinen lääkäri, miksi Niall olisi soittanut hänelle?" Paul kysyi ja Liamin ilmeestä huomasi, että hän taisi tajuta jotain: "Mitä nyt Liam, kekseitkö jotain?" Harry kysyi ja Liam alkoi kertomaan Niallin oudosta kaatumisesta. "Hän on luultavasti sairaalassa", Liam totesi ja pojat lähtivät kohti sairaalaa, itse jäin kotiin.

Niallin näkökulma:
Kuulin tiheää keskustelua vierestäni. En saanut sanoista selvää, ja näkökenttäni oli sumea. Räpyttelin hetken silmiäni, ennen kuin näin taas kunnolla. Phan keskusteli luultavasti kirurgini kanssa. Sairaanhoitaja ilmestyi huoneeseeni ja vaihtoi tippapussin.

 Phan hätisti kirurgin pois ja istahti vieressäni olevalle tuolille: "Huomenta. Miten jalkasi voi?" hän kysyi ja vastasin varovaisella nyökkäyksellä. "Sinun kipulääkkeet siis tehoavat, hyvä. Jos alat voida huonosti tai tarvitset muuten apua, paina vain tuota nappia", hän selitti ja näytti käteni lähettyvillä sijaitsevaa nappia. Nyökkäsin jälleen, jolloin Phan nousi ylös ja lähti huoneesta.

 Minua väsytti, ja huimasi, varmaankin sivuvaikutuksia kipulääkkeistä. Oveeni koputettiin ja tultiin sisään. Katsoin silmiäni siristellen ketä sieltä tuli. Lopulta tajusin ketkä he neljä olivat. Ne olivat: Liam, Harry, Zayn ja Louis. He tulivat tänne. Miten he keksivät tänne tulla?

**
Oli joo aika huono lopetus :D mut tää jatkuu enää parin osan verran ja sitten Dark Niall :)
Kommenttia miten tämä tarina voisi päättyä, onnellisesti vai surullisesti? ;)

3 kommenttia: