Liamin näkökulma:
Tyttö, jonka nimi oli kuulemma Celion nukahti, kun olimme poikien kanssa siivoilemassa tavaroita keittiössä, emme tietenkään omasta tahdosta sinne menneet, mutta kun Paul hätisti meidät. Loureene oli Celion-nimen maininnut, jolloin osasin yhdistää hänet, kyseiseen tyttöön. Katselin välillä olkani yli, kun Celion nukkui rauhallisesti.
Lopulta, kun olin saanut oman osuuteni valmiiksi, ajattelin herättää hänet, kävelin hiljaa tytön viereen istumaan, ja hieroin sormellani hänen otsaansa varovasti: "Hei, unikeko. Ei kai sinua tarvitse montaa kertaa herättää päivän aikana", sanoin kuiskaten. Virne kohosi tytön huulille, ja hänen silmänsä aukenivat. "Ei tarvitse. Nukuin hieman huonosti, viime yön", hän vain totesi ja nousi ylös. Istuin kunnolla tytön viereen ja kiedoin toisen käteni hänen niskan takaansa, lepäämään olkapäälle: "Mitä haluaisit tehdä tänään? Vain me kaks", ehdotin Celionille. Hän alkoi miettiä: "Treffeille vai?" hän naurahti. "Vaikka, jos haluat sellaisiksi niitä kutsua", virnistin. Hän irroitti käteni harteiltaan ja nousi ylös: "Kävisikö, joku toinen päivä?" hän kysyi: "Tietysti, mutta miksei tämä päivä?" ihmettelin, ja katsoin tyttöä silmiin: "Noh, kun Niall jo tavallaan pyysi. Sillon, kun lähditte olohuoneesta ja nukahdin, niin Niall tuli ja herätti minut. Hän kysyi haluaisinko lähteä ulos, tutustumaan alueeseen, ja suostuin. Eihän se haittaa?" hän kysyi hieman harmistuneena. "Ei, missään nimessä. Menkää vain pitämään hauskaa", naurahdin ja nousin ylös. "Mietitään päivää myöhemmin, okei?" Celion lisäsi ja nyökkäsin hymyillen. Hengitin syvään ja menin lähemmäs Celionia. Olin antamassa suukkoa Celionin poskelle, kun hän käänsi päänsä ja meni Niallin luokse hymyillen. Jäin seisomaan hieman harmistuneena, keskelle olohuonetta.
Ryhdistäydyin ja menin kohti ulko-ovea. Siellä oli takkini, nappasin sen ja laitoin päälleni. Sain kengät laitettua jalkaani, ja lähdin ulos. Ulkona oli hyvin kylmä, luultavasti -20 astetta pakkasta. Laitoin hupun päähän, etten paleltuisi. Asuimme Paulin kanssa lähellä keskustaa. Hetken kävelyn jälkeen saavuin pienen näyteikkunan juureen. Katselin tavaroita ja mietein: Voisin ostaa Celionille jotain joululahjaksi. Vaikka jouluun onkin vielä hieman aikaa, niin silti.
Tunsin koputuksen olkapäässäni ja käännyin ympäri: Niall ja Celion. Katsoin heitä hieman ihmeissäni: "Voisitko siirtyä Liam? Celion halusi lähteä heti kaupungille kiertelemään, ja hän huomasi tämän näyteikkunan", siirryin suosiolla pois tieltä, ja näin kuinka Celion meni ihailemaan kaulakorua, joka oli hopeinen. Siitä roikkui pieni lumihiutale, ja hän oli ihan haltioissaan. "Tuo on ihana", hän sanoi hymyillen, mutta hänen hymynsä hyytyi, kun Niall ei innostunutkaan korusta yhtä paljon. "Ihan turha tuollainen hely. Jatketaanko matkaa, kun täällä on niin kylmä?" Niall sanoi ja hönkäisi käsiinsä lämpöä. "No, olet varmaan oikeassa. Mennään vain, onhan täällä aika kylmä", Celion totesi ja Niall otti hänet käsikynkkään ja he lähtivät pois päin, ja unohtivat minut.
Heti, kun Celion ei enää nähnyt hipsein kauppaan sisälle. Avatessani pienen puuoven, kuului pieni narahdus, ja kello kilahti. Verhon, joka jakoi huoneen kahtia, niin sen sisältä puikahti esiin pieni mummo. "Hei", hän sanoi iloisella äänellä. "Hei, haluaisin katsoa tuossa näyteikkunassa olevaa kaulakorua", sanoin suoraan, ja mummo lähti tiskin takaa kävelemään kohti hyllyä, jossa myytiin samoja tuotteita. "Tälläinen vai?" hän kysyi ja nyökkäsin. "Paljonko se mahtaa maksaa?" nainen käänteli tuotetta sormissaan ja huomasi hinta lapun: "Kolmesataa puntaa", hän totesi. "Selvä, otan sen", hymyilin ja nainen meni tiskin taakse. Menin itse tiskin eteen ja maksoin korun: "Saisinko sen sievään pakettiin?" kysyin ystävällisesti. "Totta kai. Onko koru tyttöystävällesi?" mummo kysyi hieman hymyillen samalla, kun teki pakettia: "Ööh.. Noh..", sanoin hieman punastellen. "Äh, ei minun tarvitse tietää", hän sanoi ja ojensi paketin. Ojensin itse rahat naiselle ja olin jo lähdössä, kun nainen sanahti vielä, ennen kun meni verhon kautta takahuoneeseen: "Jos se on tytöllesi, pidä hänestä kiinni. Vaikutat kunnon pojalle", käännyin takaisin ulko-ovelle ja tungin korun takin taskuuni. Avasin oven ja sain kasvoilleni kylmän viiman. Päätin lähteä takaisin kotiin, kun en halunnut olla ulkona kauaa, näin kylmällä ilmalla.
**
Tässä taas uusi osa ;) Toivottavasti oli mieleinen.
oih tää oli ihana ! Jatkas nopee :)
VastaaPoistaKiitos ^.^ ja jatkuu mahdollisimman pian ;)
PoistaIhana♥ onks tää liam ficci?
VastaaPoistaKiitos, ja on :)
VastaaPoista