My hero ~ 6

Seuraavana aamuna:
(Rose) Heräsin ja menin käymään suihkussa. Suihkun jälkeen hain saunatakki päälläni, ja pyyhe päässä vaatteita, pahvilaatikosta. Minä sovein, että menemme Harryn kanssa huonekalu-ostoksille, josta saisin vaatekaapin, ja kaiken tarpeellisen. Vanhempani antoivat minulle läksiäslahjaksi hirveästi rahaa, jotta tulisin toimeen. Vähän niinkuin pesämunan, jotta pääsen kärryille asioista. Otin tänään mustan topin, jossa oli pieni valkoinen rusetti kaula-aukon kohdassa, ja jalkaani laitoin farkut, jotka olivat tummat, mutta polvien kohtaalta vaaleat. Menin harjaamaan hampaani ja jätin aamupalan syömättä, kuivasin hiukset ja puhelimeni alkoi soimaan, samalla kun suoristin hiuksiani:
minä: "Moi", kuulin taustalta surullisen äänen ja soittaja oli Harry:
Harry: "En tiedä voimmeko mennä sinne ostoksille, kun Louis on ollut nyt lähiaikoina erittäin outo, välttelee seuraani jne", minä nielaisin ja sanoin:
minä: "Eikö hän kertonut eilisestä sopimuksesta mitään?" kuulin Harryn äänestä ihmetteleväisyyden:
Harry: "Sopimus...Mikä sopimus?" sitten selitin hänelle kaiken 2 treffi-käynnistä ja valitsemisesta:
Harry: "Ei Louis tuollaista edes kertonut, oikeastaan hän ei edes tullut kotiin viime yönä, olen hieman huolissani", minä yritin rauhoitella häntä ja kerroin osoitteeni, josta hän voisi hakea minut neljän jälkeen. Sitten lopetimme puhelun.

(Harry) Nousin ylös sängyltäni, ja menin pukemaan. Laitoin päälleni tummansinisen kauluspaidan ja farkut. Pöyhein hiuksiani peilin edessä ja hymyilin ajatukselle, että näen pian Rosen. Sitten menin hakemaan aamun postia, jossa oli jokin outo kirje. Huomasin, että kaikille pojille oli nimetyt viestit. Laskin postin pöydälle, ja huomasin, ettei kukaan muu ollut edes hereillä vielä. Päätin jättää avaamatta, vein kirjeeni huoneeni sängylle. Otin kotiavaimet, kännykän ja lompakkoni. Suljin oven ja lähdin kävelemään kohti keskustaa. Asuimme poikien kanssa aika kaukana keskustasta, tai sopivan kaukana, en osaa selittää. Päätin kuitenkin kävellä, jotta pystyn psyykkaamaan itseni, ennen treffejä. Olin siis päättänyt löytää, jonkin huonekalukaupan, ettei eksytä Rosen kanssa. Hetken haravoinnin jälkeen löysin.

 Outoa olen asunut täällä tosi kauan, mutta en muistanut aluksi edes missä olisi huonekaluliike, hassua. Oikeastaan yksi katu oli täynnä erilaisia huonekaluliikkeitä, ja päätin käydä katsomassa jokaisen, jotta osaan suositella Roselle. Ensimmäinen kauppa oli tarkoitettu biljonääreille, ja sain parin fanin huomion, kun poistuin kaupan ovesta. He tulivat itkien luokseni ja otimme kuvat, ja he lähtivät. Ovat kyllä nuo fanit suloisia, nyt suunnistin toiseen kauppaan. Äh kiinni, ja avataan vasta ensi kuussa, syytä ei lue. Kolmas kauppaehdokas oli juuri loistava, siellä oli kaikki sopivan hintaista. Hetkinen, voisin olla herrasmies ja tehdä pienen yllätyksen nyt kyllä varmistan vain Roselta:
minä: "Moi, Rose... Oon kotona, ja ajattelin et mitä sä tarttet sinne kämppään kaikkein eniten, jotta osaan sit viedä sut oikeeseen liikkeeseen", hän kertoi, että keittiö tarvisi remontoida kokonaan. Sitten keksein hätävalheen, jonka avulla pääsin ostamaan hänelle kaiken remonttia varten. Kävelin siis sinne kalliiseen kauppaan, uudestaan. Mukavan oloinen nainen tuli luokseni ja sanoi:
nainen: "Hei, kuinka voin auttaa?" minä hymyilin ja vastasin:
minä: "Haluan yllättää ihastukseni ostamalla hänelle keittiöremontin onko se mahdollista?" hän katsoi minua syvästi ja kysyi:
nainen: "Taidat oikeasti välittää kyseisestä tytöstä, kun ostat 1 000 000 £ arvoisen keittiöremontin, no haluaisitko vilkaista esitteitä tai jotain?" katsoin monia esitteitä ja valitsin lopulta. Maksoin sen ja nainen ei oikeastaan ollut ihmeissään siitä, että minulla oli noin vain heittää miljoona puntaa ihastukselleni, haluan olla romanttinen, ainakin omalla tavallani. Katsoin kelloa ja huomasin sen olevan jo varttia vaille neljä, ja kävelen Rosen antamaan osoitteeseen vartissa. Nainen hyvästeli minut ja lähdin kaupasta. Tämä nainen sanoi, että työmiehet tulevat tänään kello neljältä ja ovat parissa tunnissa valmiita, heitä on varmaan monta ihmistä, kun tekevät niin nopeasti. Kuitenkin, lähdin Rosen luokse. Tarkistin melkein minuutin välein olisiko hän soittanut, mutta mitään ei kuulunut.