(Rose) Kävelimme alas portaita, Louis meni edelläni, ja pelkäsin, että Harry ilkkuu tai vinoilee, kun pyörryin. Näin Harryn, ja yritin saada selville, että yrittikö hän kiusoitella vai ei. Sitten hän avasi suunsa:
Harry: "Ei ollut ensimmäinen kerta, kun tyttö kaatuu, kun näkee minut, joten ei hätää", huojennuin ja hymyilin. Istuin Harryn viereen istumaan, ja huomasin, että Louis katsoi minua välillä, aika kauan. Keskustelin Harryn kanssa, ja nauroimme yhdessä, mutta aina, kun nostin pääni, Louis käänsi päänsä tai esitti keskustelevansa. Katsoin häntä ja hän kysyi Harrylta:
Louis: "Aijotko iskeä taas uuden tytön, eikö se viime viikolla tavattu tyttöystäväsi ollutkaan sinua varten?" hämmennyin. Katsoin häntä kauhistuneena, kun tajusin tämän ihanan Harryn olevan varattu. Miksi Louis sen ilmoitti? Onko hän mustasukkainen, ei..En usko, että se on sitä. Harry nousi pöydästä, ja lähti vähin äänin ulos. Katsoin ihmeissäni Louisia kohti ja hän sanoi:
Louis: "Ajattelin kertoa, koska tämä Harry on välillä varsinainen peluri, ja flirttailee monien tyttöjen kanssa", pyöräytin silmiäni, ja nousin pöydästä. Louis katsoi minua kummissaan, mutta minä haluan löytää Harryn. Hän saa selittää minulle paremmin. Laitoin kengät jalkaan ja en sanonut mitään lähtiessäni. En vain halunnut, ja toivottavasti Louis ymmärsi sen.
(Harry) Kävelin keskustan kadulla, kädet taskussani. Olin surullinen, koska en halua olla sellainen, mitä minusta ajatellaan. Jätin tämän tytön, koska hän petti minua, enkä halunnut kertoa sitä muille. Silti minusta, tulee tämän suhteen "pahis". Pysähdyin liikennevaloihin, ja katsoin taivaalle. Silmiin sattui, ei nyt en itke. Pyyhin nopeasti sormellani pienen kyyneleen, joka oli valunut, ja tehnyt pienen vanan poskelleni. Olin juuri ylittämässä tietä, kun kuulin jonkun juoksevan luokseni. Käännyin ja näin Rosen tulevan vauhdilla. Hän pysähtyi, ja oli hieman hengästynyt. Oliko hän juossut tänne asti, varmaan aika hyvä kunto.
Rose: "Moi, voidaanko jutella?" hymyilin ja sanoin:
minä: "Jos haluat, mihin mennään?" hän näytti kädellään tien toisella puolella olevaa pientä kahvilaa. Liikennevaojen väri oli vihreä, joten pääsimme yli. Menimme kahvilaan sisälle, ja otimme vain kahvit, koska olimme juuri syöneet, vaikka ei siitä tullut oikein mitään, kiitos Louisin. Istuimme pöydän ääreen ja sanoin:
minä: "Mistä aloitan", sitten siemaisin kahviani. Rose sanoi vain minulle, että:
Rose: "Kerro tästä tyttöystävästäsi, jos sinulla on sellainen", huokaisin ja vastasin:
minä: "Hän oli todella mukava, hauska, kiva kaikkea mitä sinä olet", Rose punastui hieman ja jatkoin: .."mutta hän oli myös erilainen, koska hän petti minua. Hän oli kännissä, ja sain tietää, kun katsoin hänen puhelimeensa." Rose keskittyi keskusteluun täysin, oli kiva, kun joku jaksaa kuunnella: "Otimme siis vähän ennen tätä paljastusta kuvan, jossa olimme yhdessä huvipuistossa. Olin juuri tutkimassa kuvaa, kun näin siellä hänen kuvia, joissa suuteli toista miestä, ja teki kaikenlaista muuta", sitten Rose joi kahvin loppuun ja sanoi:
Rose: "Eli erosit siis?" nyökkäsin ja hän oli surullinen puolestani, mutta hänen silmistään näin, että hän iloitsikin myös. "Louis kertoi, että olet "peluri", hän lisäsi. minä pyöräytin silmiäni ja sanoin:
minä: "Hän valehtelee, on mustasukkainen, kuten aina. Hän on ihastunut sinuun. Sillon, kun pyörryit, ja hän halusi varta vasten jäädä sinne yläkertaan odottamaan, kunnes heräät, hän välittää sinusta, mutta en ole peluri, sen voin sanoa. Olen seurustellut, ja eronnut, mutta niihin on aina hyvät syyt, mutta en jaksa nyt vatvoa", sanoin oikeastaan vain sen, että en ole peluri, loput ajattelin itsekseni. Hän uskoi minua ja olin hyvin iloinen siitä.
Rose: "Voitko kertoa minulle jotain?" hän kysyi hieman punastellen. Katsoin häntä hymyillen ja vastasin:
minä: "Riippuu mitä", hän naurahti ja sanoi:
Rose: "Onko täällä lähistöllä jotain hyvää huonekalukauppaa? Olen vasta muuttanut tänne, vaikka asuin aika lähellä, mutta en oikeastaan koskaan käynyt täällä." minä mietein hetken ja vastasin:
minä: "Tietääkseni on, voin tulla kanssasi, jos käy?" hän hymyili ja sanoi:
Rose: "Käy oikein mainiosti, mutta minun täytyy kyllä lähteä. Menen töihin, vaikka väitinkin olevani kipeä." sitten tajusin, että eihän minulla ollut hänen puhelinnumeroaan. Hän lähti jo pois kahvilasta, lähdin hänen peräänsä. Olimme jo maksaneet, joten saimme lähteä. Pihalla oli alkanut sataa, todella kiva. Pyöräytin Rosen ympäri, ja hän naurahti:
Rose: "Mitäh...?" sitten suutelin häntä. Hänen kädet menivät niskani taakse, ja minä silitin hänen poskeaan kädelläni, kun olimme suudelleet. Sitten huomasin, että Rosen ilme muuttui iloisesta hyvin vakavaksi. Hän näytti päällään, että katsoisin taakseni: Siellä oli Louis. Hänellä oli kauhistunut ilme, sitten sanoin:
minä: "Moi Louis....", en ehtinyt sanoa loppuun, kun Louis juoksi jo pois.
(Louis) Mitä minä juuri näin? Harry suuteli tytön, jonka hengen pelastin ja johon oli näköjään korvia myöten rakastunut. Tämän täytyy olla painajaista. Miksi Harry saa aina ihanat tytöt. Hyvä, että joku edes vilkaisee minua kohti, mutta tässä tytössä oli jotain erikoista. Minä en edes tiedä enää missä olen, mihin oikein juoksin? Kuulin takaani hieman möreän äänen:
ääni: "Minulla on ase, nyt toimit niinkuin käsken, etkä käänny!" nielaisin ja hän laittoi kaulani eteen puukon ja alkoi puhumaan:
ääni: "Kävelet nyt tästä suoraan tuohon edessä olevaan autoon, ihan normaalisti, ei ilmeitä. Turha yrittää paeta, minulla on ase, joten jos juokset kuolet." lähdin kävelemään isoa farmariautoa kohti. Menin istumaan ja tämä mies laittoi oven kiinni. Ikkunat oli tummennetut, eikä niistä näkynyt mitään läpi, edes sisäpuolelta. Minne minua oikein viedään?
(Rose) Annoin Harrylle numeroni, ja lähdimme eri teillemme, mihin hän meni, ei ole tietoa, kuitenkaan ei mennyt takaisin kämpilleen. Minä menin poikien kämpille, koska olin jättänyt autoni sinne. Juoksin sinne, vaikka olinkin jo uupunut viime juoksukerrasta. Hymyilin, vaikka oikeasti sydämmeen vihlasi, kun ajattelin Louisia. Mitä oikein tein? Hän kyllä nimenomaan kertoi, että olen hänelle vain ystävä. Hänen kauhistunut ilmeensä oli vain niin, kauhea nähdä. Menin autoon sisälle, ja lähdin kohti työpaikkaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti