Half a heart ~ 13

(A/V) Oli mukava lukea, että teistä lukee edes 10 (joko anona tai ihan käyttäjällä) :)Tuleva Niall fictin tulo voi venyä, kun olen ajatellut kirjoittaa sen ensin ylös ja sitten koneen kautta blogiin, koska minulle ei tule ns. inspiraatioita kovinkaan usein ja sitten, te ihanat lukijat joutuisitte odottamaan! Minulla on myös kokeita tulossa lähiaikoina, joten sekin vaikeuttaa asioita, mutta en ole kirjoittamista lopettamassa, mutta piteimmittä puheitta: VIIMEINEN OSA ;) /Laittakaa mielipidettä koko fanfictistä ruusut ja risut ;)/

Celionin näkökulma:
Zayn oli soittanut Louisille ja kertonut heidän saapuvan pian. Istuin Liamin sylissä säkkituolilla, olohuoneen nurkassa. Emme olleet mitään suurempaa olleet suunniteltu, vain Niallin lempipitsaa ja jotain muuta mässyä. Harry halusi pitää leffaillan, eikä kenelläkään ollut mitään sitä vastaan. Liam otti selfien ja huomasin hänen laittavan kuvan twitteriin: "Hei, ootko nyt järkevä?" kysyin hieman säikähtäneenä. "Mitä tarkoitat?" hän kysyi ihmeissään. "No sinä, ja minä, kuva? Miten fanit reagoivat, vaikka he ovat varmaan lukeneet lehtiä jne, mutta kuitenkin", selitin hädissäni. En pidä liiasta huomiosta ja vielä paheksuvia katseita, epämukavia twiittejä. "Okei en laita, mutta häpeetkö sä mua, kun ollaan jo aikas kauan jo seurusteltu?" hän kysyi surullisena. "Ei, en todellakaan! Pelkään vain liikaa huomiota, onhan se okei?" Liam nyökkäsi pieni hymy huulillaan.

 Pussasin häntä nopeasti huulille ja nousin ylös, kun kuulin ovikellon soivan. Avasin oven hymyillen, kun näin Niallin pitkästä aikaa. Olimme loppujen lopuksi tulleet hyviksi ystäviksi, ja tunteet olivat jääneet taka-alalle. Autin hänet sisään, samalla kun Zayn piti ovea auki. Äitini hääräsi keittiössä Paulin kanssa, laittoi astiat pöytään, ja tiskasi. Niall laittoi kainalosauvansa nojaamaan vaatehyllyä, ja halasimme. Tuntui mukavalla, kun olimme saanut välimme kuntoon. Autoin Niallin istumaan keittiöön: "Pitsaa! Vihdoin kunnon ruokaa, kiitti! Olinkin kyllästynyt siihen sairaalasapuskaan", hän sanoi naurahtaen ja lopulta istuimme kaikki pöydän ääressä. Aloimme syömään, ja vaihdoimme vähän väliä Liamin kanssa katseita.

Harry auttoi Niallin sohvalle istumaan, kun laitoin DVD:n päälle. Katsoimme "We are the Millers" - elokuvan. Kuitenkin heti elokuvan alkaessa Niallin puhelin soi. "Tuntematon numero", hän totesi ja vastasi: "Niall", sen jälkeen hän alkoi lähes hyppiä ilmaan. Harry yritti Zaynin kanssa saada häntä rauhoittumaan: Joo-sana oli kulutettu viidessä minuutissa. Lopulta, kun puhelu loppui katsoimme häntä WTF-ilmeellä ja hän vain sanoi: "Ei se ollu mitään", vaikka sokeakin olisi nähnyt, että hän salasi jotain. "Adriana soitti, menemme ulos", hän vihelsi iloisesti. "Entä polvesi?" Paul sanoi huolissaan. "Hän sanoi, että voisimme olla hänen luonaan ja opettaisin hänelle kitaran soittoa", loppuilta kuluikin elokuvaa katsoessa. Huomasin, että Niall oli rakastunut tähän Adrianaan, ja minä olen rakastunut Liamiin. Kaikki asiat olivatkin loppujen lopuksi hyvin.