All we need is love ~ 19

Luukaksen näkökulma:
Pysähdyimme ravintolan eteen, ja parkkeerasin skootterin. Autoin Eleanorin alas ja nojasin häntä kohti: "Näytät kauniilta", sanoin hänelle. Eleanorille nousi pieni puna poskille. Ojensin hänelle käteni ja hän tarttui siihen varovasti ja kävelimme sisälle ravintolaan. Ovessa oleva kello kilahti, kun astuimme sisään. Meitä vastassa oli miestarjoilija: "Hei, tervetuloa! Oletteko Eleanor Calder ja Luukas Collins?" nyökkäsimme ja hymyilin: "Tätä tietä, täällä on pöytänne", hän sanoi ja lähdimme kävelemään hänen perässään kohti pöytäämme.

Sillä välin puussa: Lousin näkökulma:
"Saitko otettua ne kuvat jo?" Liam kuiskasi ja nyökkäsin: "Tarvitaanko pari lähikuvaa?" hän virnisti. Minä mietein: "Pitäisi ottaa ikkunan kautta, koska Zoomi on aika huono tässä Zaynin kamerassa. Parasta olisi mennä alas, mutta varokaa, älkää pudotko!" saarnasin ja aloimme hivuttautumaan pois. Harry tuli viimeisenä, koska hänen päässään oli lehtiä, jotka olivat tarttuneet hänen kihara-hiuksiinsa, kun hän oli nukahtanut hetkeksi.

 Hypähdin alas, kun olin tarpeeksi matalalla. Onneksi ikkunasta ei ole näkökenttää puuta kohti: "Mihin menemme nyt? Ikkunan taakse on aika mahdotonta, mutta sisältä-", Liam aloitti, mutta keskeytin hänet: "Ei voida mennä sisälle, koska El alkaisi epäileen jotain. Etsitään ikkuna, ja Harry kurkkaa sieltä, jos he eivät istu ikkunapaikalla, okei?" Harry nyökkäsi ja laittoi taas "ninja-vaihteen" päälle. Liam oli purskahtaa nauruun kanssani, mutta ryhdistyimme: "Ne istuu keskellä ravintolaa", Harry huikkasi. Nyökkäsimme ja hiiveimme ikkunan taakse Harryn luokse: "Nappaa ne kuvat jo, niin päästään menemään!" Harry sanoi: "Mihin meillä on muka kiire?" sanoin ja otin muutaman kuvan.

Myöhemmin illalla: Eleanorin näkökulma:
Luukas oli maksanut ruuan ja lähdimme käsikädessä pois ravintolasta. Hän avasi minulle ensin oven ja piti sitä sen aikaa, kunnes olin ulkona. Ilma oli viileä ja todella kylmä: Olisi pitänyt ottaa se neule mukaan! Silloin Luukas kietoi kätensä ympärilleni: "Hyvänen aika! Olet ihan jäässä! Hei ota tää mun puvun takki", hän otti takin pois ja antoi sen minulle. Laitoin sen päälleni ja alkoi tulla lämmin: "Haluatko kävellä jonnekkin, kun aikaa varmaan on aika paljon, vaikka huomenna onkin koulua", hän kysyi suloisesti hymyillen. Nyökkäsin ja kävelimme käsi kädessä pois keskustasta.

 Pääsimme jonnekkin ihmeelliselle rannalle, jossa oli heiveröisen näköinen laituri: "Hei ei tuo kestä mun painoa!" huudahdin, kun Luukas juoksi jo edeltä: "Älä hulluja puhu, sinä olet kevyt kuin höyhen", hän hymyili. Laittoi jalkansa laiturin yli ja alkoi heilutella jalkojaan, liityin hänen seuraansa, vaikka laituri narisi epäilyttävästi. Ilmassa haisi iltakosteus ja aurinko oli laskenut jo aikoja sitten, ja kuu loisti taivaalla todella kirkkaasti, häiki hieman, kun katsoi suoraan sitä kohti: "Sinun silmäsi ovat kauniit, kun valo loistaa niitä kohti", Luukas sanoi hiljaa: "Miksi puhut noin hiljaa?" sanoin hihittäen. "Ihmiset on varmaan jo nukkumassa", hän kuiskasi. Nyökkäsin hiljaa ja nojasin hänen olkapäätänsä vasten: "Väsyttääkö?" hän kysyi, silloin puristin päätäni: "Ei, lainkaan", vastasin ja Luukas siirsi pääni hänen reisiensä päälle ja alkoi silittää varovasti hiuksiani, jalkani olivat siis jo laiturilla ja ne olivat koukussa.

 Kuulin pientä hiljaista supinaa jostain ja puskas värähti: "Luukas, mitä tapahtuu?" kysyin peloissani, ja nostin pääni ylös: "Mitä?" hän olin myös ihmeissään: "T-tuolla puskaassa on joku", sanoin ja silmistäni näki varmasti, että olin peloissani. "Odota siinä, käyn tarkistamassa", hän sanoi ja nousi ylös.

Louisin näkökulma:
"Harry nyt siirrät sitä sun valaan persettäs pois linssin edestä!" Liam huudahti, joka oli juuri saanut mahdollisuuden ottaa kuvan Eleanorista ja Luukaksesta. "En minä ole tiellä!" hän vastusti ja Liam alkoi imitoida: Työntämällä kameran kuvamaan hänen persustaan: Silloin puska rapisi kuuluvasti ja näin Eleanorin nousevan ylös ja alkavan keskustelemaan Luukakselle, jostain. Heti sen jälkeen Luukas nousi ja alkoi tulla meitä kohti: "Noniin kaikki tavarat kasaan ja häivytään!" kivahdin hiljaa ja juoksimme kaikki äkkiä puun taakse piiloon: Luukas näki minut. Kamera ei onneksi ollut minulla, vaan Liamilla, joka oli nopeana päässyt moponsa luokse ja Harry myös. Lähdin juoksemaan pois ja pääsinkin pois, eikö Luukas nähnytkään minua? Luulinko vain?

**
Ei kuvia, mutta kommentoikaa kiitos :) (Eikä pelkästään Tanja xDD)