lauantai 13. huhtikuuta 2013

First love part. 35

(Harry) Autoin Sam:ille vaatteet päälle, ja hän hymyili, hymy oli periytynyt varmaan Olgalta, koska se oli niin suloinen. Pihalla oli jo todella lämmin, koska kesä oli lähellä. Menin tietenkin katsomaan, ettei mitään vain tapahtuisi. Olga huusi keittiöstä:
Olga: "Tulen sitten, kun olen saanut tiskattua!" hymyilin ja huusin heipat, ja nappasin puhelimen taskuuni. Menimme ulos, ja siellä Lily odotti Liam:in kanssa meitä. Päätimme mennä puistoon. Laitoimme lapset keinuihin ja oli suloista kuunnella, kun vain huusivat:
Lily/Sam: "Jee, lisää vauhtia!" nauroimme, ja pysäytimme keinut, kun vauhti alkoi jo olla ehkä hieman liikaakin. Lily oli ottanut mukaan kaksi lasten ämpäriä ja lapiot, joista toisen niistä antoi Sam:ille lainaksi. He menivät leikkimään hiekkalaatikolle. Istuimme Liamin kanssa penkille, ja aloimme juttelemaan:
minä: "Oletko jo kertonut Eerikalle?" Liam puristi päätään, ja ymmärsin sen hyvin, Liam kysyi saman minulta, ja sanoin:
minä: "En, koska aina, kun yritän kertoa, sivuutan asian, vaikka suutelemalla. Olga ei epäile mitään, mutta minua harmittaa se silti. Haluan kertoa, olenhan hänen aviomiehensä."
Liam: "Minulle on käynyt myös tuolla tavalla, ja.." hänen lauseensa keskeytyi, kun Olga tuli kohti meitä.
minä: "Puhutaan tästä myöhemmin." Olga katsoi minua kysyvästi ja vastasin:
minä: "Poikien juttuja vain." hän hymyili ja meni Sam:in ja Lily:n luokse, kun Sam:in housut olivat ihan hiekassa. Kaivoin puhelimen taskustani, ja otin kuvan, jossa Olga "pöyhii" hiekkaa Sam:in housuista. Siitä tuli suloinen kuva.

Samaan aikaan Irlannissa...
(Emma) Aiomme lähteä huomenna takaisin Englantiin lomalle Niallerin kanssa. Tällä hetkellä olemme Nando'sissa syömässä. Niallerille tuli tosi kova nälkä, kun olimme kierrelleet varmaan sata vaatekauppaa, etsien vaatteita reissua varten. Minua harmittaa, kun näemme toisiamme enää niin harvoin, mutta ei se haittaa. On ihan hyvä saada hieman tilaa ystävistä, kun kyseessä on oma aviomies. Olin saanut syötyä, mutta Nialler söi vielä. Hän on niin suloinen, kun hän syö ruokaansa. Vihdoin Nialler sai syötyä, ja minä olin menossa maksamaan, mutta Nialler otti kädestäni kiinni.
Nialler: "Tsot..tsot.. Emma." hän näytti sormellaan, ja minä vain naurahdin. Olen tällä hetkellä töissä yhdessä kahvilassa. Saan hyvää palkkaa, ja elämä hymyilee. Niall pussasi poskelleni ja meni maksamaan. Pyöräytin silmiäni ja naurahdin. Menin takaisin pöytään hakemaan ostoksemme. Minä löysin itselleni ihanan punaisen kesämekon, ja Nialler löysi T-paidan ja shortsit. Ne minä ostin, vaikka Nialler yrittikin kieltäytyä. Kävelimme käsi kädessä pois Nando'sista, ja minulle tuli jostain syystä pala kurkkuun. Siis ei ruokaa, vaan minuun iski haikea olo. Nialler katsoi minua huolissaan, kun juoksin äkkiä pois. Juoksin ulos ostoskassit heiluen kohti puistoa, joka oli lähellä Nando'sia. Siellä oli hiljaista, kuten aina. Istuin penkille, ja aloin itkeä. Minut valtasi suuri suru, kun muistin kaiken mitä olen kokenut Niallerin kanssa. Nando'sissa kaikki alkoi, mutta nyt tämä on noloa. Nialler varmaan ihmettelee mitä minulle tapahtui..Puhelimeeni tuli viesti:
"Mitä tapahtui? Missä olet? x Niall" katsoin sen nopeasti, en halunnut vastata. En osaa sanoin selitellä sitä, vaikka tämä kaikki on niin ihanaa, tuntuu välillä kuin en "ansaitsisi" sitä. Puhelimeni alkoi soida, arvaukseni osui oikeaan, kun soittaja oli Nialler. Painoin punaista luuria, toivottavasti hän ymmärtää, joskus. Itkin ja meikkini valuivat, katsoin vain vesiputousta, kun mieleeni tulivat muistot kaikesta tästä. Mitä jos en olisi törmännyt Nialleriin, entä jos hän rakastui vahingossa. En ole ikinä ajatellut tätä näin, mutta nyt se tuli mieleeni. Kuulin juoksuaskelia ja huutoa puiston ulkopuolelta:
huuto: "Emma! Emma missä olet? Emma kuuletko? Vastaa!" huutaja oli Nialler. En vastannut huutoon, ja kuulin, että Niallerin äänestä huomasin kaipuun, ja surun.
(Niall) Mitä ihmettä äsken tapahtui? Olimme ostoksilla, ja meillä oli mukavaa, kävimme syömässä ja kaikkea. Yhtäkkiä vain hän juoksi pois. Juoksin tietysti perään, mutta Emma on todella nopea juoksemaan. Talon nurkalle päästyäni en nähnyt häntä enää. Yritin laittaa viestiä, ja soittaa, mutta hän ei vastannut. Olen nyt puiston lähellä, ja en näe häntä missään. Huomasin maassa jotain. Nostin sen ylös, ja tajusin. Se oli Emman ostoksien kuitti. Se oli pudonnut hiekkatielle. Kävelin hiekkatietä pitkin ja hetken päästä näin hänet. Hän istui "kääryleenä". Huomasin, että hän oli itkenyt. Juoksin äkkiä hänen luokseen, ja katsoin häntä:
minä: "Mikä sinulle tuli?" kysyin huolissani, ja huomasin, että Emma ei reagoinut mitenkään.
minä: "Onko kaikki hyvin?" vaikka olikin itsestäänselvyys, että asiat olivat huonosti! Emma nousi penkiltä ja pesi kasvonsa vesiputouksen vedellä. Sitten hän tuli luokseni takaisin:
Emma: "Minä vain muistelin..Mehän tapasimme Nando'sissa. Ajattelin vain, että.." sitten hän ei jatkanut enää. Katsoin häntä huolissani:
minä: "Sinä ajattelit, että...?" sitten hän veti syvään henkeä ja vastasi:
Emma: "Mitä jos emme olisikaan törmännyt. Olisimmeko silti yhdessä? Tai jos olisin reagoinut törmäykseen eri tavalla?" minä halasin häntä. Sitten katsoin suoraan hänen sinisiin silmiin ja vastasin:
minä: "Älä tuollaisia ajattele." sitten silitin hellästi hänen poskeaan, ja suutelin suoraan suulle.
(Emma) Niallerin kanssa suutelu, on paras asia maailmassa. Kävelemme pois puistosta, hän halusi kantaa ostokset, ja suostuin. Kävelimme kohti kotia. Kotona hain matkalaukkuni ja laitoin sinne mekkoni ja muut tavarat joita varmaan tarvitsen. Sitten soitin Olgalle.
minä: "Moi, Olga." sanoin varovasti.
Olga: "Hei.." hän kuullosti surulliselta, joten kysyin:
minä: "Mikä on?" sitten hän vastasi:
Olga: "Harry ja Liam salailevat jotain. Jotain todella suurta asiaa." aloin tietysti hieman uteliaaksi:
minä: "Tiedätkö mitä he salailevat?" kysyin, ja vastaus oli kielteinen. Sitten kerroin:
minä: "No tulemme Niallerin kanssa Lontooseen huomenna." sitten kuulin vain kiljuntaa, ja huusin puhelimeen:
minä: "Olga rauhoitu!" naurahdin, ja sitten Olga sanoi:
Olga: "Hetkinen, olet taas alkanut käyttämään 'Nialler' nimitystä." aloimme nauramaan. Juorusin meidän naapureista, ja mitä tänään tapahtui. Sitten lopetimme puhelun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti