First love part 22
(Olga) Käsiin sattui ihan hirveästi, ääneni meni siihen rääkäisyyn, kenkä on jumissa, enkä varmana mene paljain jaloin! Ainoa mahdollisuus on päästää irti, mutta minua pelotti. Käteni väsyi liikaa, ja päästin irti. En ollut kaukana maasta, mutta kuolen kun putoaisin. Päästin irti, ja huusin vielä kerran:minä: "HYVÄSTI HARRYYYY!" ja sitten tunsin kolahduksen päässäni ja aloin kuulemaan Harryn ääntä:
Harry: "Olga..Olgaaa?! ja sitten
(Harry) Yritin herättää häntä, mutta hän heräsi huutoonsa itse. Hän nousi seisomaan viltille, ja katsoi ovea, sitten hän suuteli minua. Katsoin häntä kummallisesti:
minä: "Näitkö painajaista?" sitten hän nyökkäsin ja sanoi:
Olga: "Joo, mut haluaisin jo mennä kotiin, kun laitan sen viestin mun vanhemmille ja sillai on jo myöhä." hän hymyili, ja lähti. En halunnut kysyä mistä näki unta, mutta kysyn sitä sitten myöhemmin.
(Olga) Oi kamala, onneksi se oli vain uni! Harry on niin ihana, kun ei herättänyt minua, mutta tuo oli kamala painajainen. Nyt menen kotiin, kun kävelin portaita alas mietein, mitä kirjoittaisin äidille ja isälleni. En halua oikeastaan edes mennä Suomeen, jos mietitään tarkemmin. Kaliforniaan, huomenna huhuh. Nyt täytyy vain jaksaa kävellä. Avasin kerrostalon oven ja kun tulin kadulle fanit huusivat:
fani: "OMG! Oletko Harryn tyttöystävä?OMGOMGOMG!!!!" nyökkäsin ja hymyilin vain. Sitten toinen ruskeahiuksinen tyttö sanoi:
toinen fani: "Saanko ottaa yhteiskuvan?" naurahdin ja otimme kuvan. Tyttö hyppi ilosta ja sanoi:
toinen fani: "Tämä on nyt minun vakituinen taustakuva! Kiitos!" kävelin fanien ohi, ja juoksin talollemme.
Avasin kämppämme oven, ja huomasin huoneen olevan tyhjä:
minä: "Emmaaa?! Ootko kotona!" ei vastausta, joten luultavasti hän on lähtenyt pois. Katsoin kelloa, huh ei ollut kauhena paljon, vaikka taivaalla olikin tähtiä. Tein hieman ruokaa, koska mansikat eivät oikein täyttäneet, vaikka olivatkin hyviä. Ajattelin hakea vanhan päiväkirjani, jota olin kirjoittanut viimeksi, kun en ollut tavannut Harrya. Mitäköhän olen kirjoittanut sinne? Menin hakemaan sen huoneestani yöpöydän laatikostani. Avasin lukon pienellä avaimella, ja menin takaisin keittiöön. Otin leivät pois paahtimesta, ja laitoin päälle voita, kinkkua ja hieman juustoa. Sitten luin IHAN ensimmäisen kirjoitukseni ja luin sen ääneen, koska kukaan ei ollut kotona:
minä: "Päivä 6.6.2012 kello 00:00..Oli sit kiva päivä, kun kaverit lähti pyörillä rannalle ja jäin taas ihan yksin. En jaksanut ängetä niiden mukaan, kun ei viitsinyt mua mukaan pyytääkkään. Istun tällä hetkellä kotipihallani, vaikka onkin jo yö. Äiti ja iskä meni jo aikaa sit nukkumaan, joten uskalsin tulla ulos. Tietenkin tulin hiljaa, etten herättäisi heitä. Istuskelen siis pihallani, tai oikeastaan terassilla, ja kirjoittelen tähän. On kesä, ja yö on yllättävän lämmin, koska voin olla minun yöpyjamassani ulkona. Minulla on siis päälläni 1D-t-paita, jossa on Harryn feikki-nimmari, ja jalassani on 1D-minishortsit. Minun tulee ikävä tätä paikkaa, koska olenhan asunut koko lapsuuteni täällä. Maalaismaisemissa, kotona, en kaupungissa. Lähden huomenna pois täältä, ja unohdan tämän kaiken." sitten on pieni kuivunut kyynel. Aloin muistelemaan lapsuuttani, ja poskilleni vierahti pieni kyynel. Pyyhin sen pois, ja suljin kirjan. Luen joskus lisää, en nyt. En ole vielä valmis lukemaan enempää. Söin leipäni, ja kävin pika-suihkussa. Sen jälkeen otin kirjani pöydältä, ja vein takaisin laatikkooni. Laitoin ylleni suuren ja aika ohkaisen hupparin, ja jalkaani laitoin lökärit. Ennen nukkumaan menoa, katselin ikkunasta taivaalle vielä kerran. Sitten menin nukkumaan, kun olin nukahtanut kuulin KAUHEAA ääntä ulkoa. Kurkistin ulos, ja Harry käveli varmaan miljoona tyttöä perässään. Hymyilin ja menin nukkumaan. Ainiin unohdinko jo mainita, että vaihdoimme Harryn kanssa avaimet? Sen takia, että voisimme käydä toisten luona, sitten kun poikien kiertue alkaa. Siihen on aikaa, mutta silti on hyvä ottaa iso askel nyt jo! Ei silti niiiiin isoa, kuin Niall ja Emma tekivät. Suljin silmäni ja tällä kertaa näin itseni skootteria ajamassa Kaliforniassa, ystävieni kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti